Laukku kierrätysmateriaaleista

Ensimmäinen tuotos videonauhasta on tässä ja ai kun mie tykkään siitä!

 Tämä laukku on ommeltu niistä ensimmäisistä väri- ja raitakokeiluista, joita tein kokeillessani poppanan ja videonauhan yhdistämistä.

Pikku vinkki käsinkudottua kangasta ommellessa:

Ompele koneella suora ommel kaavan reunaan  jollain kankaasta poikkeavalla värillä. Huom! Kaavassa oltava saumanvara lisättynä, minulla se oli 1,5 cm . (Toki kangasliituakin voi käyttää kaavan ulkoreunan merkitsemiseen, mutta se ei tartu kohtiin joissa on videonauhaa) Tämän jälkeen kolmenpiston sik-sak on helpompi ommella oikeaan kohtaan. Kolmenpiston sik-sak kannattaa ommella kolmeen kertaan ja jokaisella kerralla suosittelen muuttamaan hieman piston pituutta, jotta ompeet varmasti sitovat kankaan kuteet yhteen.

Ja kun kankaan reunassa on kankaasta poikkeavalla värillä ommeltu suoraommel niin laukun palasten leikkaaminen oli helppoa.

Vanhan käsilaukun hihnoille löytyi nyt käyttöä sillä irrotin ja siirsin ne tähän uuteen pikkulaukkuun.

Pikkulaukku on jaettu sisältä kahteen osaan. Ja pöh, ei sitä kyllä tästä kuvasta erota, mutta uskokaa vain- kaksi "lokeroa" sieltä löytyy.

Ja sinne mahtuu nyt kukkaro,avaimet, huulirasva ja puhelin. Siis kaikki pieni ja välttämätön. Laukun mitat on: lev. 14cm, kork. 20cm. Kaavat tein itse. Vetoketjun kiinnitysreunan piirsin hieman kaarevaksi sillä se antoi mielestäni kivaa lisäilmettä laukulle.

Minne sitten kutomaan jos ei ole kotona eikä mummolassa kangaspuita? Kannattaa ottaa selvää oman alueen käsi-ja taideteollisuusyhdistysten tarjoamista "käsityökeskuksista" jonne on mahdollista mennä kutomaan mattoja ja kankaita pientä päivämaksua vastaan. On muuten ihania paikkoja!
Jos yhdistyksen toiminta ei ole entuudestaan tuttua niin tuossapa linkki, josta voit löytää tietoa oman alueesi toiminnasta

http://www.taito.fi/yhteystiedot/kaesi-ja-taideteollisuusyhdistykset/

Videonauha villitsi

Nyt kävi niin että kun antaa sen pikkusormen niin meneekin koko käsi. Olen aivan innoissani tästä videonauhan kutomisesta. Kaikki lähti siitä, että olin jo pitkään miettinyt kierrätysmateriaalin työstämistä kutoen ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus. Ajatuksena oli VAIN kokeilla, mutta kun alkuun pääsin niin tuntui etten malta lopettaa.  Nämä ensimmäiset kuvat on kokeiluista joissa yhdistin videonauhaa ja poppanaa kokeillen eri väriyhdistelmiä sekä raitojen leveyttä. Puissa oli musta poppanaloimi jonka leveys oli 45 cm. Kutominen ei kuitenkaan jäänyt tähän sillä kudotusta videonauha-kankaasta syntyi myös jotain muutakin. Siitä kuitenkin ensikerralla enemmän kuvakoosteen kera, sillä nyt lähden nauttimaan kesäisen Oulun torin ihanasta tunnelmasta - kahvia, muikkuja ja mansikoita. Niistä on meidän perheen kesätorikäynnit tehty.

Aurinkoista päivää kaikille!

Kolme deetä

Tällainen korttipaketti on ollut laatikossani pitkään.

Nyt minulla oli syytä onnitella läheisiäni ja tutustua korttipakettiin.

Kohoteippien kanssa en säästellyt.

Pikkuhiljaa etualan kukkaset ja kanineiti alkoi erottua selvemmin ja selvemmin  taustastaan.

Tällaista korttia oli hauska tehdä, mutta totuuden nimissä- ei tämä tuntunut kovin itsetehdylle, ennemminkin itse kootulle. Nämä 3D-kortit olivat suosittuja jo vuosia sitten - jälkijunassa siis  tulen, mutta tulipahan kokeiltua nyt tätäkin =) !



Ruusuinen kiitos opelle!

Kimppu punaisia ruusuja ja ruusuinen paperinarukranssi poikien eläkkeelle jäävälle opettajlle!

 Tämä ihana opettaja on saattanut kaikki poikamme koulutien alkuun ja nyt on aika kiittää häntä ja toivottaa hänelle aurinkoisia eläkepäiviä!

Kranssi on lähes samanlainen kuin aiemmin esittelemäni valkoinen narukranssi ,mutta tälläkertaa tein neuleen paksummasta paperinarusta, Paperiinistä. Ripustin on virkattu ohuesta paperinarusta. Hannanruusut on värkätty televisiota katsellessa.

Prinsessahuoneen seinäkranssi

Lupasin aiemmin laittaa työohjeen paperinarukranssin tekemisestä.

Tässäpäs se on.Tämä kranssi on tarkoitettu "yövaloksi" pienen prinsessaneidin makuuhuoneeseen.

Toivottavasti hämyiseen kukkaistunnelmaan on hyvä nukahtaa.

Paperinarukranssi

Tämän kranssin tekemisen kun aloitin niin lopettaa en voinut ennenkuin sain sen valmiiksi. Ai kun mie tykkään siitä!

Kranssi on neulottu ohuesta paperinarusta ja ruusu on taiteltu leveästä paperinarusta, siis Hannanruusu.



Hannanruusu paperinarusta

Suodatinpaperiruusua helpompi valmistaa on Hannanruusu. Ehkei tämä ole niin kovin aidon näköinen kuin suodatinpaperista tehty ruusu, mutta kyllä tämä kauniin kukkasen asian ajaa. Suodatinpaperista valmistettua ruusua voit käydä katsomass vanhass Keppiheppa-blogissani.

Tarvikkeet yhteen ruusuun:

- paperinarua n.1m, leveys avattuna 10 cm
- narua
- liimaa
- sakset

Ruusu syntyy paperinarua taittelemalla seuraavasti.

1. Avaa noin metrin pituinen pala 10 cm levyistä paperinarua ja taita se kaksinkerroin pituussuuntaan.

2. Tee nauhan päähän ensimmäinen taite kuvan mukaisesti.

3. Käännä työ toisinpäin ...

.

4. ... ja tee toinen taite.

5. Ja jälleen uusi taite siten, että neljä ensimmäistä taitetta muodostaa neliön. Tämän jälkeen jatka taitteiden tekoa pohjaksi muodostuneen neliön päälle. Mitä enemmän taitteita tulee, sitä enemmän ruusuun tulee terälehtiä.

6. Paperinarun loputtua liimaa viimeisen taitoksen väliin narua n. 30 cm. Jos olisi ollut käsillä ohutta vihreää paperinarua ruusun varreksi, olisin käyttänyt sitä. Nyt siis laitoin moninkerroin taitettu kalalankaa - sekin toimi.

7. Vie lanka neliön keskeltä taitosten läpi työn aloituspuolelle.

8. Käännä työ ja aloita terälehtien kiertäminen taitteesta johon lanka/varsi on liimattu kiinni. Pidä alapuolella olevasta narusta kiinni ja kierrä rusun keskustaksi muodostunutta narun liimauskohtaa kunnes ruusu on auennut kauniisti kukkaan.

9. Ruusun alapuolelle kohtaan mistä lanka/varsi tulee esille laitetaan liimaa ja pieni pala paperinarua peittämään liimauskohdan

Nämä ruusut kävisi vaikka hääkoristeiksi, mutta minulla on niille aivan toinen käyttötarkoitus. Siitä varmaankin ensikerralla enemmän. Mukavaa vappua kaikille!

Glitterin kimallusta onnittelukortissa

 Onnittelukortti on 85-vuotiaalle ystävällemme.

 Glitteripullot olivat tätä korttia tehdessä pääosassa, sillä korttipohja oli mielestäni hieman liian tumma onnittelukorttiin. Mutta jospa kiilto ja hohde onnistui peittämään sen.

 

Lasinen valokuva

Nämä ja joukko omista lapsista tehtyjä lasisia valokuvia olivat jo melkein unohtua minulla.

Lähes vuosi sitten löysin ihanan blogin (jonka nimeä en enää tietenkään muista), jossa esiteltiin kuvan siirtäminen lasille. Innostuin asiasta ja kuin tilauksesta paikallinen kansalaisopisto järjesti aiheesta kurssin. Siispä menoksi ja kurssille oppimaan uutta.

Tämä oli tekniikkana helppo, mutta vaati kyllä erikoisempia koneita ja laitteita kuten tietynlaisen tulostimen ja lasinpolttouunin.

Työskentely lähtee siitä, että valokuva tulostetaan mustavalkoisena erikoiselle siirtokuvapaperille. Tulostimessa pitää olla musta, rautaoksidipohjainen värikasetti  joita on yleensä vanhoista tulostimista. Kuva leikataan irti siirtokuva-arkista ja laitetaan laakeaan vatiin lämpimään veteen.Samaan altaaseen laitetaan myös maitolasi, johon kuva halutaan kiinnittää. Lämmin vesi irrottaa siirtokuvakalvon pohjapaperista ja kuvakalvo siirretään vedessä varoen lasin päälle. Työ otetaan pois vedestä ja mahdolliset ilmakuplat kuvakalvossa poistetaan pehmeällä rätillä pyyhkien. Seuraavaksi työ laitetaan lasinpolttouuniin ja kuva poltetaan kiinni lasiin. Polton jälkeen kuva on muuttunut kauniin seepian väriseksi  (kuin vanhat valokuvat). Harmi kun en ottanut kameraa mukaan, jotta oisin voinut näyttää täällä eri työvaiheet.

Lasinen valokuva ikkunalla. Meidän perheen vanha herra =).

Kiviaita  Gotlannissa. Yllä alkuperäinen kuva ja alla sama kuva poltettuna lasiin.