Uutta ilmettä pienellä vaivalla

Poikani on jo pitkään pyytänyt "repimään" muumi-boordin pois huoneensa seinältä. Ja ihan se on ymmärrettävää, pojalla kun on jo ikää 11 vuotta. Olisin halunnut vaihtaa tapetit kokonaan, mutta miettiessäni tarkemmin kiireisen perheemme aikatauluja, ajan puute tuli vastaaan. Siispä menin sieltä mistä aita oli matalin, liimasin vanhan boordinauhan päälle uuden boordin.

Huone ennen

Etsiessäni pojalle sopivaa boordikuviota, tulin huomanneeksi että boordien aika alkaa olla jo mennyttä. Kaupat olivat pullollaan upeita tapetteja, mutta boordeja ei tahtonut enää löytyä. Syynkin kuulin eräältä kauppiaalta:"Ihmiset ei enää käytä niitä!" No okei, mutta minä minä käytän, sillä vihdoin viimein K-raudasta löytyi jalkapalloboordi jonka esikoiseni hyväksyi. Oma ukko-kulta kaveriksi, liimaa nauhan taakse ja seinään kiinni. Valmista tunnissa!

Vanhojen Puuha-Pete-verhojen tilalle laitoin uudet raidalliset verhot joissa väritys oli sama kuin sängynpeitteessä. Verhoissa toistuu vaakatasossa sama viininpunainen raita kuin boordinauhassa.
Vanha päästä jatkettava sänky vaihdettiin normaaliksi sängyksi ilman päätyjä.

Verhoilla vielä viimeinen silaus huoneeseen.

Kuin uusi huone - pienellä vaivalla! Poikakin on tyytyväinen - etenkin kun äiti petaa sängyn =) !
Siististä sängystä pitää myös koiravanhuksemmekin kohta 14 vuotias Jack Russel herra, Ossi.

Poltettu paperi

Olen sitä mieltä, että parhaat ideat syntyvät turhia miettimättä. Näin kävi tässäkin tapauksessa.

Olipa kerran päivä jolloin olin lähdössä vieraaksi hääjuhliin.

Lapsenvahdit - "tsek!"

Vaatteet kunnossa - "tsek!"

Lahja hankittu -"tsek!"

Kortti tehtynä- "tsek!"

Kirjekuori kortille - kÄÄÄk!

Kaapissa vain yksi arkki valkoista paperia ja siinäkin paha taite. Millä piilottaa tuo kiusallisen ruma ryppy tuosta kauniista valkoisesta paperista?

Vastaus: Rypistämällä paperia lisää!

Ja sitten vuorostaan leikitään hölmöläistä: Silitetään se rypistynyt paperi sileäksi vieläpä sen verran kuumalla raudalla, että paperi palaa paikoitellen kellertäväksi. Siis ihan hölmöläisten hommaa!

Paperista taitellaan kirjekuori onnittelukortille ja sujautetaan kortti kuoreen.

Valmista tuli ja tämä kaunis "erikoispaperi" syntyi hetkessä.

Suosittelen kokeilemaan rypistetyn paperin polttamista, sillä pinta mikä syntyi silittämisen jälkeen oli todella kaunis.

Olipas mukava käydä täällä blogimaailmassakin pitkästä, pitkästä aikaa. Koko talvi on ollut niin kiireistä aikaa lasten harrastusten takia, että bloggaamista on pitänyt aina siirtää vaikka jotain valmistakin on välillä syntynyt.  Niin ja niitä keskeneräisiä töitä.... niitäkin on kotona vino-pino. Voisin vaikka perustaa oman blogin niille....

 Mukavaa helmikuuta kaikille!