Puikot järjestykseen, puikkokotelo

No niin! Nyt ne ei enää puikot ja koukut pyöri laatikoiden pohjilla.

Tällaisen "välipalatyön" tekaisin joskus syksyllä osittain vanhoista kierrätyskankaista.

Päällinen on vanhaa farkkua. Farkunkäytön ideasta kiitos ihanalle Helmimaja-blogille, http://www.helmimaja.vuodatus.net/   - kuviot on applikotu vanhasta lastenverhokankaasta ja sisäpuolelle laitoin kankaaksi mitä kaapista sattui löytymään. Farkun ja sisäkankaan välissä on kovikehuopaa, joka antoi tukevuutta kotelolle. Reunaan löytyi kivaa ruutuvinonauhaa ja sisäpuolen taskuja reunustaa yksivärinen vinonauha. Nekin sain suoraan omasta kaapista. Nauhasidonnan sijaan tein n. 3cm leveän kuminauhavyötteen pitämään kotelorullaa kiinni. Kuminauhan päällystin farkulla. Vyöte toimii muuten käytössä todella hyvin ja on mielestäni parempi ja helpompi ratkaisu kuin sidottavat nyörit.

"Paraatipuoli" ja sitten se ....

tärkein eli työs sisäpuoli. Sisäpuolelta löytyy erikokoisia taskuja erilaisille puikoille ja koukuille. Yksi heppakin eksyi kurkistamaan yhdestä taskusta ulos.

Jouluenkeli

Ensimmäisen adventtisunnuntain kunniaksi blogiini lenteli "laulava" enkeli sisarineen.

Tämän jouluinen enkelini laulaa. Äänen voi kylläkin  kuulla kukin vain sydämessään.

"Enkeli taivaan lausui näin..."

Tarvikkeina: puupallo, maalia,rautalankaa, kartonkia, kuumaliimaa. Tätä kaikkea paljastuu enkelin puvun alta. Puku ja päähine on valmistettu fleecestä.

Yksi ainoa enkeli on minulla enää jäljellä. Kuorosisaret muuttivat uusiin koteihin joulumyyjäisissä.

Pussukka, mallia melkein pyöreä

 

Ja näitähän ei sitten koskaan ole liikaa - pussukoita nimittäin.

Mietiskelin tässä kokeilussa jotain uutta mallia pussukalle. Ajatukset käväisivät täysin pyöreässä muodossa, mutta sitä olisi ollut mahdoton saada pysymään pystyssä. Niinpä syntyi malli: melkein pyöreä. Kangas on Marimekon myynnistä poistettavia laukkukankaita.

Kaavoitus: Piirsin sivukappaleiden kaavan pyöreän ruokalautasen ympärille ja leikkasin kaavaan suoran pohjan. Sivukappaleiden väliin tulevan kaitaleen pituuden sain mittaamalla kaavan ulkoreunan.

Laitoin pussukkaa 35 cm pitkän vetoketjun ja tätä varten, ompelua helpottaakseni tein välikaitaleen kahdesta osasta. Saumanvarat tuli siis muistaa lisätä kahdesta palasta koottuun kaitaleeseen.

Tämä kaitaleenpalanen, johon vetoketju tulee, halkaistaan keskeltä pituussunnassa kahtia ja vetoketju kiinnitetään kaitaleen keskelle. Saumanvaroja ei tarvitse lisätä, sillä se leveys mikä kaitaleesta katoaa saumanvaroihin, "palautuu" kaitaleeseen vetoketjun antan leveyden myötä.Tämän jälkeen molemmat kaitaleet yhdistetään ompelemalla renkaaksi.

Jotta sain pussakasta tukevan ja ryhdikkään, silitin nurjalle puolelle  kovikehuopaa. Ympyrän kaaren keskikohta ja vetoketjukaitaleen keskikohta kannattaa merkata kohdistusmerkein, jotta vetoketju tulee tasaisesti ympyrän kaarelle. Käytän usein nuppineuloja kohdistusmerkkeinä leikattavien "hakki-merkintöjen" sijaan.

Sitten  kaitalerenkaan kiinnitys sivukappaleisiin, saumanvarojen huolittelu ja pussukka oli valmis.

Mitä sitten en laiskuuttani viitsinyt tehdä? Enpä alkanut vuorittamaan vaikka järki kehoitti tekemään niin. Aion näet testata kovikehuovan toimimista vuorikankaan sijassa. Epäilen sen kestävyyttä, mutta kohtahan tiedän miten tulee käymään. Pitää muistaa kertoa teillekkin käyttökokemuksista.

Joulusaippua piparimuotilla

Hiljalleen päivien kylmetessä ja iltojen pimetessä, naapureiden pihoille syttyy kynttilöitä ja pihoja valaisee toinen toistaan kauniimmat pihavalot. Tämä saa ajatukset hiipimään hiljalleen jouluun. Tämän joulun teemana minulla on itse tehdyt lahjat. Tässä esittelen teille ensimmäisen kokeiluni "pipari-saippuasta". Tämä lahja sopii annettavaksi lähes kaikille ystäville ja tutuille.

 

Saippuamassaa voi valmistaa itse erilaisin reseptein ja näitä reseptejä löytyy  googlettamalla netistä. Tässä kokeilussani minä kyllä menin siitä, mistä aita on matalin eli ostin valmista massaa Sinooperista. Jatkossa pitää kyllä tarttua itseä niskasta kiinni ja tehdä massa itse sillä sen verran oli tämä aine  hintavaa - 19.80€/kg. Työtavan helppoudesta saa siis maksaa!

 Ja näin piparisaippua syntyi:

1. Paloittele saippuamassa mikronkestävään astiaan ja sulata massaa täydellä teholla. Sulatusaika riippuu massan määrästaä ja mikron tehosta. Sulatusta kannattaa seurata mikron lasiluukun läpi, jotta massa ei pääse kiehumaan. Sulatuksen jälkeen massaan voi lisätä nestemäistä saippuaväriä  ja tuoksua. Kannatta muistaa, että valkoiseen saippuamassaan lisätessä väripigmenttiä, saippua muuttuu pastelliväriseksi. Massan sekaan kaadettu väri ja tuoksu tulee sekoittaa varovasti sulaneen massan joukkoon, jotta vältytään ilmakuplilta. Tässä mallisaippuassa en käyttänyt saippuavärejä, ainoastaan raikasta sitrustuoksua, jota saa askartelukaupoista.

2. Sulanut massa kaadetaan laakeapohjaiseen astiaan noin 1,5 cm:n vahvuisesti. Massan jäähtyminen alkaa nopeasti ja noin 2-3 tunnin kuluttua syntyneen saippualaatan voi irroittaa muotista.

3. Asetellaan piparkakkumuotit syntyneen saippualaatan päälle ja painetaan. Jos painaminen käsin tuntuu hankalalta, muotin päälle kannattaa laittaa jokin tasainen ja kova esine, jota painamalla muotti uppoa helposti saippualevyyn. Minä käytin muottien painamiseen pientä puulautaa.

4. Kiinnitin saippuaani koristeeksi vielä jouluisen koristenauhan. Tein saippuaan reiän paksun parsinneulan avulla. Pujotin punaisen nauhan neulansilmään ja vedin nauhan saippuan läpi.

5. Viimeistelin pienen lahjani vielä taittelemala kauniista paperista sille lahjarasian.

Nämä saippuat syntyvät nopeasti ja niitä on mukava tehdä yhdessä vaikka lasten kanssa .

Linkki Keppiheppassa olevaan sienisaippuaan: http://keppiheppailija.vuodatus.net/blog/2507668

Keppihepasta Singeri soikoon sivuille

Tervetuloa kaikki vanhat Keppiheppablogin lukijat uusille Singeri soikoon sivuille. Toivottavasti myös joukko uusia käsitöiden ystäviä löytää tiensä tänne.

Hieman on haikea olo Keppiheppablogin lopettamisesta. Mutta syy miksi siirryin tänne Bloggerin puolelle on se, että olen kokenut tämän käytön eräässä toisessa blogissani sujuvampana kuin Vuodatuksen. Vuodatuksessa tekstien kirjoittaminen takkuili ja usein lähes julkaisuvalmis päivitys hävisi bittiavaruuteen.
Blogini nimen muutoskin oli pyörinyt pitkään mielessäni. Aikoinaan kun keksin blogilleni nimen Keppiheppa, suunnittelin julkaisevani siellä vain juttuja lasten vaatteiden tekemisestä, mutta eihän se siihen jäänyt. Aiheet kulkivat laidasta laitaan ja esittelin siellä tekemiäni töitä ompelusta puu- ja lasitöihin. Tällä samalla linjalla tulen jatkamaan  täällä uudessa blogissakin. Singeri soikoon esittelee tekemiäni töitä eri materiaaleista ja käyttämistäni teknikoista. Koska teen työtä kädentaitojen opettamisen parissa, julkaisen myös täällä, aina silloin tällöin työohjeita tai Keppiheppablogin tapaan, yritän valokuvata eri työvaiheita, joista toivon olevan apua ja hyötyä niitä tarvitseville. Kysymykset ja toiveet ovat aina tervetulleita!

Miksi sitten Singeri soikoon? Se kuulosti omasta mielestä hauskalle ja hieman samalle kun  tulee sanottua mokatessa jonkun työn parissa: "Samperi soikoon"! Samalla nimi kertoo siitä, että ompelu on se rakkain harrastukseni ja ompelukone siis "laulaa" tässä blogissa.

Tulevana sunnuntaina kerron joulusaippuan valmistamisesta.

Tästä tämä siis alkaa - Singeri soikoon!

Keppiheppa-blogi muuttaa tänne

Keppiheppa-blogi muuttaa lähiaikoina tänne, uuteen osoitteeseen. Entisen kädentaitoblogini löydät osoitteesta http://www.keppiheppailija.vuodatus.net/.

t.Sini